|
Anu Hietala Ulospäin suuntautuvaa kotkalaisromantiikkaa Eräässä kuvassa Taideahtaajat nousevat nostokurjen poimimassa rahtilaatikossa ulkomaan alukseen. Erkki Pirtola kirjoitti kuvasta: "He ovat todellista vihdantuoksuista vientitavaraa, kolme juuriurhoa Suomen taiderahdissa". Teos toimii monella tapaa Taideahtaajien tunnuskuvana. Kolmikko on kääntänyt kameran itseensä ympäristössä, josta kotikaupungin maamerkit on helppo tunnistaa. Rahtilaatikossa nousevat taiteilijat vilkuttavat hymyillen hyvästit arastelevalle ja pikkusieluiselle taidepolitiikalle. Rajoja rikkovaa lystinpitoa Taideahtaajiin kuuluvat valokuvaaja Juha Metso, s. 1965, sekä kuvataiteilijat Timo Mähönen, s. 1960 ja heimo Suntio, s. 1955. Kolmikko tutustui toisiinsa 1992 ja päätti tehdä kokeilumielellä ryhmätaidetta. Henkilökohtaisia taiteilijantöitään he jatkoivat Taideahtaajat-projektin rinnalla. Nykyään Taideahtaajat kokoavat rivinsä vain tilattaessa. Taideahtaajat ovat dokumentoineet valokuvin performancen omaisesti toteuttamiaan esityksiä. Valokuviin vangitut esitykset on suunniteltu tarkoin niin esityksen idean kuin syntyvän valokuvan kannalta. Lopullisessa muodossaan kuvat ovat installaatioiden tai sekatekniikalla toteutettujen teosten osia. Taideahtaajien projekteissa jokainen toimii käsikirjoittajana, ohjaajana, näyttelijänä, monen tekniikan taitajana ja tarpeiston hoitajana. Kukin kurkistaa vuorollaan kameran etsimen läpi. Taideahtaajat ovat hemmotelleet taideyleisöä myös musiikillisilla kyvyillään. TM-gallerian näyttelyavajaisissa esiintyi kolmen miehen puuorkesteri. Kotkalainen "taidebändi" on valmistautunut maailmanmaineeseen kouluttamalla yhden jäsenistään seurapiirileijonaksi, joka ilahduttaa huomaavaisilla kohteliaisuuksillaan ja poskisuudelmillaan. Myyttiset käsitteet ja elettävä elämä Taideahtaajien teoksissa otetaan mittaa erilaisista myyttisistä käsitteistä ja fantasioista. Henki ja aine pakotetaan törmäyskurssille keskenään. Erilaisten tilanteiden rakentaminen ja erilaisiin rooleihin asettuminen on heidän käsitteiden ja tavallisen oikean elämän limittymistä luotaavien tutkimuksiensa metodi. Taideahtaajat haluavat tietää, miltä oikeasti tuntuu istua jälki-istunnossa ja mitä tapahtuu Kotkan legendaarisessa merimiesravintola Kairossa kun myyttinen "Kotkan ruusu" lihallistuu ja astuu ulos kuvasta. Viimeisimmässä, Borealis 8 -näyttelyyn lähtevässä teoksessaan Fucking Karaoke ahtaajat ovat käyneet käsiksi omiin myytteihinsä ja ovat muuttaneet still-kuviaan videon keinoin liikkuviksi. Videossa kolmikko ilmestyy teoksesta toiseen naamioituneena kommentoimaan tapahtumia eli itseään. Kuviin on sovitettu iskulauseita kulttuurihistoriallisista asiayhteyksistä, mm. Joseph Beusin ja Julia Kristevan kommentteja sekä suomalaisia sananlaskuja. Tv-ruudun alareunassa juoksevat karaoketekstit ja jalustalla seisovat mikrofonit antavat katsojalle mahdollisuuden osallistua karaokeen. Taidesalonkeihin kelpaavaa huumoria Koomiset aiheet ja itseironia ovat tietoista rentoutta, joka ei lähde Taideahtaajien pinnalta edes teräsvillalla hankaamalla. Ulospäin suuntautuvuuden ja rentouden tarkoituksena on murtaa kieli- ja asennemuurit, jotka ovat esteenä ihmisryhmien kohtaamiselle. Kolmen myssyn alla hautunut huumori on sielunruokaa niin taiteen tuntijalle kuin semiootikolle. Eurooppalaisen taideperinteen tunnustavat kuvat hemmottelevat huolellista katsojaa tarinoillaan, viittauksillaan ja merkityksillään. Alusta pitäen Taideahtaajat ovat murtaneet arjen ja taiteen välistä raja-aitaa. "Nykyhetkeä etsimässä" -performancen esityskanava oli Kymen Sanomat. 1992 julkaistun sarjan tarkoituksena oli sanomalehden käsitteen muuttaminen. Kymmenenä aamuna jokaisen perheen ruokapöydässä oli taidegalleria. Kotkalaiset kiinnostuivat Taideahtaajista taidepiirien ulkopuolellakin. Ruokamarketin johtaja tilasi ryhmältä ympäristöteoksen parkkihalliin. Taideahtaajat vakuuttavat olevansa kotonaan niin parkkihallissa kuin Venetsian biennaalissa. Taideahtaajat ovat pitäneet lukuisia yksityisnäyttelyitä ja osallistuneet yhteisnäyttelyihin. He ovat olleet esillä mm. Kotkassa mm. Port of Art -tapahtumassa 1995 ja Helsingissä TM-galleriassa 1993 ja Taidehallissa suomalaisen valokuvataiteen toisessa triennaalissa 1995. Ensi vuodenvaihteessa Taideahtaajat osallistuvat pohjoismaisen kuvataiteen juhlavuoden päänäyttelyyn. Borelis 8 on esillä Arkenissa, uudessa modernin taiteen museossa Tanskan Ishøjssä 17.11. - 17.1.1997. |
![]()
|