|
Jukka Yli-Lassila (Helsingin Sanomat) Mitä täällä on tapahtunut? Kuvitellaanpa, että henkilö syystä tai toisesta menettäisi hetkeksi tajuntansa ja virottuaan törmäisi lamaannuttavaan näkyyn: kaduilla, museoissa, marketeissa ja kodeissa makaisi niille sijoilleen suistuneita kansalaisia. Maailma olisi kuin kaasuhyökkäyksen tai neutronipommin jäljiltä, ihmiset menetettyinä, rakenteet pystyssä. Pahimmalta tuntuisi varmaan epätietoisuus siitä, mitä oikein on tapahtunut. Valokuvaaja Juha Metson näyttelyssä ensimmäiseksi iskee juuri tuo karmaisevan tietämättömyyden paniikki. Rationaalinen ihminen on tottunut luottamaan siihen, ettei yhteiskunta vajoa sekasortoon – eikä todellisuudesta raportoiva valokuvaaja totaaliseen selittämättömyyteen. Maan päällä -näyttelyn kuvat tekee erityisen voimakkaaksi niiden monumentaalinen luonne, mitä alleviivaa juuri ja juuri perinteisen kuvajournalismin rajoissa pysyvä dokumentaarisuus. Onhan tässä kysymys lavastuksesta, vai voisivatko nämä dramaattiset näyt olla todisteita valokuvaajan näkemästä ja kohtaamasta tuhosta? Maan päällä on kiihottava analyysi valokuvan voimasta, johon sisältyy myös tarkoitushakuisuuden ja manipulaation mahdollisuus – sen tiedämme valokuvan historiasta. Vastakohtana tälle ravisuttavalle kokemukselle Laterna Magican kirjagalleriassa on esillä Eeva Hakaliston värivalokuvia Väli-Amerikasta. Niissä kuvaajan luova intuitio yhdistyy tekniseen varmaotteisuuteen. Hakaliston asenne kohteisiinsa on suora ja tarkkaavainen. |
|