Eräässä teoksessaan Jätkät ovat naamioituneet suomalaiseen luontoon, muuttuneet osaksi sitä. Tarvitseeko valokuva- ja kuvataide omia terroristejaan, niitä jotka rinta rottingilla kulkevat korkeakulttuurin ja populaaritaiteen ryteiköissä kyseenalaistaen tämän keinotekoisen jaon? Anders Barnevik kirjoitti mainitusta teoksesta: " Nämä tervan ja hientuoksuiset ugrit ovat toden totta hurmeen ja graniitin patinoimaa suomalais-karjalaista taiteen etujoukkoa. Kahden miehen kaukopartio hulvattomalla retkellä jossakin ylevän ja arkipäiväisen välimaastossa" Valokuva toimii moniulotteisesti Jätkät-ryhmän tunnuskuvana. Nuo teräshermoiset heteromiehet eivät kehrää eivätkä poimi kedon kukkasia. Iskukykyiset taidekommandot eivät neiteile, narise eivätkä nysvää. Kaksikko pyörittää kameraansa ympäristöissä, joista on helppoa hahmottaa suomalaiskansallisia attribuutteja. Korpikuusten humistessa taiteilijamme nousevat hyökkäykseen kulttuuritalebaneja, tuuliviiripoliitikkoja ja apaattisia virkamieszombeja vastaan. Taide on jotain ihan muuta kuin shampanjalasien kilistelyä pöhöttyneissä kabineteissa. Jätkät-ryhmä perustettiin Karhulassa 1997. Ryhmän jäsenet ovat valokuvataiteilija Juha Metso, s.1965 ja kuva- ja yhteisötaiteilija Timo Mähönen, s. 1960. Molemmat taiteilijat tekevät myös omia henkilökohtaisia taiteilijan töitään Jätkät-projektien ohessa. Ryhmä toimii sotilaallisen tehokkaasti taidehankkeissaan ja pystyy operoimaan kaikkialla maailmassa lyhyelläkin varoitus- ajalla. Jätkät käyttää kansainvälisissä toiminnoissaan englanninkielistä nimikettä: ART MARINES FINLAND. Jätkät ovat rankkojen työrupeamien aikana taltioineet valokuvin toteuttamiaan esityksiä. Jokaisen teoksen toteuttaminen on vaatinut pitkäjänteistä ja armotonta uurrastusta käsikirjoitusten, luonnosten ja toimintastrategioiden suhteen. Jätkät osallistuvat ja osallistavat ja ottavat kantaa yhteiskunnalliseen ja taidepoliittiseen keskusteluun kuvia kumartamatta. Mielistelyä ja pyrkyryyttä ryhmä kavahtaa ja ihmetteleekin ääneen sitä mihin ovat kadonneet tiedostavat ja anarkistiset taiteilijat. Sosiaalinen ja inhimillinen pääoma ei kasva puhkikuluneiden fraasien ja tyhjän hymistelyn alttareilla. Taiteilijan tehtävä on toimia kansan parissa ja tarjota elämyksiä, kokemuksia ja elämäniloa. Itseironia, kuiva sarkasmi ja koomiset aiheet ovat tietoista rentoutta, joka ei lähde Jätkien pinnalta edes napalmilla. Positiivisen rehvakkuuden ja lämminhenkisen ulospäin suuntautuneisuuden tarkoituksena on rikkoa asenne- ja kielimuurit, jotka estävät erilaisten ihmisryhmien rakentavan ja luonnollisen kanssakäymisen. Kahden tyylikkäästi harventuvan tukan alla kypsynyt huumori on terveellistä sielunruokaa niin raavaalle kansalaiselle, taiteentuntijalle kuin semiootikollekin. Traditionaaliseen eurooppalaiseen taideperinteeseen saumattomasti limittyvät kuvateokset hemmottelevat tarkkaavaista katsojaa kertomuksillaan ja merkityksillään. Alusta alkaen Jätkät ovat pyrkineet kaatamaan raja-aitoja niin sanotun korkeakulttuurin ja populaaritaiteen välistä. |